Ahveniston ulkoilualue Hämeenlinnassa on kaupungin länsilaidalla sijaitseva kaunis ja arvokas harjualue, jonka ytimenä on 64 hehtaarin luonnonsuojelualue.
Aluekokonaisuus käsittää 210 hehtaaria ja Ahveniston harjusuppajärven rantaa on 2,5 kilometriä.
Alueella on hiekkaranta, merkityt kuntoilu- ja ulkoilureitit, kuntotelineet, nuotiokehä, luontopolku, lentopallokenttä, sauna, kahvila. Alue on käytössä kesät talvet.
Tiedustelut/palaute: 03 6212310
Aulangon ulkoilualue Hämeenlinnassa on kaupungin itälaidalla sijaitseva kaunis ja arvokas luonnonalue ja kansanpuisto, jonka ytimenä on 160 hehtaarin luonnonsuojelualue.
Aluekokonaisuus käsittää 428 hehtaaria ja rantaa on 4,5 kilometriä.
Alueella on uimaranta, kotanuotiokehä, merkityt kuntoilu- ja ulkoilureitit, kuntoteline, lentopallokenttä, ulkoilumaja, kahvila, näkötorni.
Alue on käytössä kesät talvet. Ulkoilualueen omistaa Hämeenlinna, ja luonnonsuojelualueen Metsähallitus.
Tiedustelut/palaute: 03 621 2310 (Hämeenlinna) 0206 39 5270 (Metsähallitus)
Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeenlinnassa Tuulos-Padasjoki-kantatien varrella.
Se on noin 4 500 hehtaarin metsäalue, jolla on runsaasti pieniä järviä ja lampia. Alue on Teijon retkeilyalueen ohella toinen Etelä-Suomen valtion retkeilyalueista.
Alueella on hyvä ulkoilureitistö, joka on osa Ilvesvaellusta -reitistöä. Ulkoilureitistöt jatkuvat Padasjoen puolelle, jossa on Hämeenlinnan kaupungin metsä- ja retkeilyalue.
Alueella on virkistyskalastusalue, kämppämajoitusta, laavuja, nuotiopaikkoja ja asuntovaunupaikkoja. Evokeskus palvelee kävijöitä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen yhteydessä.
Alueesta on saatavissa 1:20 000 Ilvesvaelluksen ulkoilukartta.
Aluetta hoitavat:
Metsähallitus: 0206 39 5270, sisasuomi(at)metsa.fi
Opetusmetsän alue: Hämeen ammattikorkeakoulu hamk/evo
Taruksen alue: Hämeenlinnan kaupunki p. 03 621 2310
Virkistysalue sijoittuu Lammin Kuohijärvelle. Alue käsittää kuntien omistuksessa oleva 39 hehtaarin saariryhmän Hietasalonsaaren, Kolusaaren, Kaiturin ja Pukaluodot sekä 3 venerantaa. Rantaa on noin kaikkiaan 8 kilometriä.
Hietasalo on saarista suurin 34 hehtaaria. Se on monimuotoinen mäntyvaltaisia ja kuusivaltaisia metsiä käsittävä. Hietasalossa on upeita kallioita varsinkin saaren pohjoisosassa. Saaren eteläosassa on lähes 30 metriä korkea kallioharjanne, jolla on näköalapaikka. Saaren itäosassa on mielenkiintoinen suo, jolla on pitkospuut. Saaren halki kulkee pituussuunnassa ulkoilureitti.
Hietasalossa on neljä tukikohtaa, joissa on nuotiokehät. Näistä päätukikohta sijoittuu saaren länsirannalle vastapäätä Hietasalon portin mannerrantaa, jossa on paikoitusalue ja infotaulu sekä veneenlaskupaikka. Päätukikohdassa on myös uimaranta, laituri, kuivakäymälä ja telttailupaikka.
Kaiturin Pukaluotojen saariryhmä on Kuohijärven poikkikulkevan vedenalaisen harjun osa. Kaiturissa on nuotiokehä sekä hyvä hiekkainen uimaranta. Kaiturin luonto on rehevää lehtomaista harjumetsää.
Kulkuyhteydet:
Venerannat Kuohijärven länsirannalla, Hietasalon portti (vesimatka 0.8 km), Avusranta (vesimatka 3 km) ja itärannalla Vähä-Evon ranta (vesimatka 3 km).
Venerannoissa on kevyen veneen laskupaikka. Avusrannassa on mahdollisuus veneen säilytykseen, Hietasalon portin rannassa säilytys on kielletty.
Lisäksi saareen on kulku Pöystilän täysihoitolasta, jossa on vuokrattavissa soutuvene, puh 6335526.
Kuohijärvi on paikoitellen kivinen. Kiviä ei ole merkitty. Veneellä liikkuminen edellyttää varovaisuutta. Vastuu vesillä liikkumisesta on veneenkäyttäjällä. Venerannoissa on paikoitusalueet sekä infotaulut karttoineen, Hietasalonportin rannassa on lisäksi lähde ja jätepiste.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Janakkala ja Pälkäne
Tiedustelut/palaute: 03/621 2310
Komion luonnonsuojelualue Lopella sijoittuu Luutasuonharjulle Räyskälästä itään.
Alueelle pääsee joko Räyskälästä tai Lopen ja Pilpalan väliseltä tieltä. Alue on luonnonsuojelualuetta. johon sisältyy upea harjuselänne ja siihen rajoittuva Luutasuo.
Alueella on Poronpolun merkitty ulkoilureitti sekä luontopolku Luutasuon samo, jotka ovat osa Hämeen Ilvesreittiä.
Alueen omistaa Metsähallitus.
Lisätietoja: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi
Virkistysalue sijoittuu Ison Vanajanselän eteläosaan Heinun lahdelle Hattulan ja Hämeenlinnan alueelle.
Alue käsittää kuntien ja valtion omistuksessa olevan kahden hehtaarin lehtomaisen saaren, jolla on puoli kilometriä luonnonrantaa. Alueelle pääsee veneellä, joskin rantautumista isommalla veneellä ei suositella kivikkoisuuden vuoksi.
Saareen ei ole merkittyjä viitoituksia. Veneellä liikkuminen edellyttää varovaisuutta. Vastuu vesillä liikkumisesta on veneenkäyttäjällä.
Saaressa on varsinkin keväällä upea kukkaloisto mm. valko- ja keltavuokkoja.
Tukikohdassa on nuotiokehä ja laituri sekä saaren kiertävä ulkoilureitti. Lähin veneenlaskupaikka on Hämeenlinnan virkistysalueella Vanajan rannassa.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hattula, Janakkala sekä Metsähallitus.
Tiedustelut ja palaute: 03 621 2310
Liesjärven kansallispuisto sijoittuu 2-tien varteen Tammelaan ja Onkimaanjärvelle.
Se on nykyisin 1990 hehtaarin kokoinen ja siellä on rantaa 30 kilometriä.
Alueella on jykeviä vanhoja metsiä sekä kaunista harjumaastoa muun muassa pienoispunkaharjuksi kutsuttu Kyynäränharju.
Puistossa on hyvä ulkoilureittivarustus, telttailupaikka ja nuotiokehiä. Alueen reitit ovat osa Hämeen Ilvesreittiä.
Alueella sijaitsee Korteniemen perinnetila, jossa kesäisin voi tutustua 1910-luvun metsänvartijatilan elämään.
Lisätietoja: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi
Hämeen Luontokeskus
Liesjärvi
Virkistysalue on Janakkalassa sijaitseva jylhä Mallinkaisten itärannalle sijoittuva rannaltaan rikkonainen luonnonalue.
Alue on 151 hehtaaria ja sillä on rantaa 6,5 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehä, keittopaikka ja sauna. Järven länsirannalla on pienempi virkistysalue, jossa on kunnan leirikeskus ja uimaranta.
Alueen omistaa Janakkalan kunta
Tiedustelut/palaute: 03/68011
Virkistysalue sijoittuu Hauhonselän eteläosaan Hauhon taustaan Hämeenlinnan alueelle.
Alue käsittää 2 hehtaarin metsäisen saaren, jolla on puoli kilometriä luonnonrantaa. Alue on veneilyyn hyvin sopiva luonnonsatama. Saari ei sijoitu viitoitetun venereitin varrelle ja vastuu vesillä liikkumisesta ja rantautumisesta on veneenkäyttäjällä.
Saaressa on kaksi nuotiokehää, uimaranta, venepoijut ja saaren kiertävä ulkoilureitti. Lähin veneenlaskupaikka on Alvettulan kylässä.
Alueen rakenteiden ja hoidon suunnittelu on tehty EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella. Mäntysaaren luonto on erityisen arvokas ja virkistysalueella on tärkeä merkitys rantojensuojelukohteena ja Hauhonselän selkävesien ranta- ja metsäluontoa edustavana saarikohteena.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hausjärvi, Hattula, Janakkala, Pälkäne ja Valkeakoski.
Alue on hankittu kuntien omistukseen vuonna 2003 EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella.
Mäntysaari luontokohteena Hauhonselällä
Hauhonselkä on isohko (2110 hehtaaria) Hauhon reittiin kuuluva järvi, joskin varsinainen reitti ja veden virtaus kulkee selän pohjoispään erillisen lahden kautta, joten Hauhonselkä on tavallaan erillinen ”umpilisäke”.
Poikkeuksellista näinkin suurelle on sen mataluus ja tasaisuus. Syvin kohta on vain yhdeksän metriä ja suuri osa järvestä on tätä 5-9 metrin vyöhykettä.
Hauhonselkä sijaitsee Etelä-Hämeen rehevillä mailla, joten on ymmärrettävää, että järvi on melko sameavetinen. Sameus aiheutuu kuitenkin savensekaisuudesta – hienojakoinen savi sekoittuu veteen saaden aikaan tämän ns. savisameuden, mitä korostaa järven mataluudesta johtuva sekoittumisherkkyys. Sameus on siis luontaista eikä järvi erilaisten mittausten mukaan ole erityisen saastunut tai rehevöitynytkään, vaan pikemminkin veden tilaltaan hyvä, luontaisesti keski- tai runsasravinteinen järvi. Hauhonselän keski- ja pohjoisosa on avoin, ”selkämäinen” kun taas eteläosassa on runsaammin saaria.
Hauhonselän saarisessa eteläosassa sijaitsee parin hehtaarin kokoinen Mäntysaari. Saari on matalahko nousten vain noin 10 metriä Hauhonselän yläpuolelle ja maaperältään pääosin mannerjäätikön kerrostamaa kivistä moreenia.
Mäntysaaren kasvillisuus on enimmäkseen kuivan ja tuoreen kankaan kasvillisuutta siten että kuivempi kasvillisuus keskittyy saaren mäntyvaltaiseen, aurinkoiseen etelärinteeseen ja tuoreempi kasvillisuus pohjoisosan kuusi- ja lehtipuuvaltaisiin metsiin. Paikoin alueen kasvillisuudessa on rehevämpi, lehtomainenkin leima, mistä kertoo mm. käenkaalin runsaus sekä etenkin taikinamarjapensaat, vaikkakaan varsinaisia lehtoja saarella ei ole.
Mäntysaaren luonnossa näkyy hyvin saarten usein hieman erilainen maankäyttö ja metsänhoito. Aiemmin yleiseen tapaan saarta on todennäköisesti käytetty karjan kesälaitumena, mikä näkyy paikoin kasvillisuudessa, joskin laidunnuksen merkit ovat häviämässä.
Viimeisten vuosikymmenen aikana saarella on harjoitettu metsänhoitoa, kuitenkin varsin varovaisesti verrattuna metsien yleiseen käsittelyyn. Siksi saarelle lienee tehty vain lieviä harvennus- ja väljennyshakkuita, joiden seurauksena saari on varsin runsaspuustoinen.
Erityisen komeita ovat saaren keskiosan todennäköisesti runsaasti yli satavuotiaat männyt, joita normaalisti hoidetuista metsissä ei juuri tapaa. Poikkeuksellista on myös saaren sekapuustoisuus. Runsas nuoren ja nuorehkon lehtipuuston määrä on myös seurausta varovaisesta metsänhoidosta.
Viime vuosikymmenien vallitsevien metsänhoito-oppien mukaan suurin osa lehtipuustosta pyrittiin poistamaan harvennuksissa ja perkauksissa toivotumpien havupuiden tieltä. Lisäksi alueen runsaassa lehtipuustossa todennäköisesti näkyy saarille luonteenomainen vähäisempi hirvilaidunnus, mikä on osaltaan viime vuosikymmeninä lisääntyneen hirvikannan myötä estänyt lehtipuuston, etenkin haavan ja pihlajan, varttumista.
Mäntysaaren keski- ja pohjoisosien metsät ovat tästä syystä sekapuustoisia ja kerroksellisia – puita on monenlaisia ja monen kokoisia. Kulkijan silmään metsä saattaa olla ryteikköisen ja hoitamattoman näköistä, mutta esim. linnuille ja monille muille eläinlajeille tämänkaltainen monimuotoinen metsä on viihtyisä, joskaan ei ihmisen taloudellisiin tarkoituksiin paras mahdollinen. Mäntysaaren rannat ovat kivikkoisia ja rantakasvillisuudeltaan niukkia eli ympäröivä metsä ulottuu rantaan asti. Etenkin matalan vedenkorkeuden aikaan esim. saaren luoteiskärjessä voi kasvaa enemmänkin rantakasveja.
Tiedustelut/palaute: 03/ 621 2310
Mäntysaari projekti on rahoitettu EU:n tavoite 2 -ohjelman rahoituksella.
Virkistysalue sijoittuu Hämeen Härkätien varteen Pääjärvelle Lopen ja Hämeenlinnan alueelle.
Alue käsittää kuntien omistuksessa olevan 20 hehtaarin harjualueen Pernnunnummen pohjoislaidassa, jolla on noin kilometri hiekkapohjaista luonnonrantaa. Alue liittyy laajempaan noin 70 hehtaarin harjualueeseen, jolla on yli neljä kilometriä rantaa sekä upeita harjuselänteitä.
Ulkoilureittejä on kaksi 1,5 km ja 4,5 km. Tukikohtia on kaksi, toisella nuotiokehä ja uimaranta sekä toisella hirsilaavu ja nuotiokehä. Molemmissa tukikohdissa on kuivakäymälä.
Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista. Hämeen Ilvesreitin Härkätien reitti kulkee alueen halki.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa, Hattula, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Ypäjä sekä laajemman alueen osalta UPM OY.
Tiedustelut/palaute: 03/621 2310
Virkistysalue sijoittuu Hämeen Härkätien varteen Ruostejärvelle ja Leppilammelle Tammelan kunnan alueelle.
Alue käsittää kuntien omistuksessa olevan 60 hehtaarin upean harjualueen, jolla on noin 2,3 kilometriä hiekkapohjaista luonnonrantaa. Alueella on myös upea avohiekkaranta.
Hämeen luontokeskus sijaitsee Hämeen Härkätien varrella Tammelassa. Hämeen luontokeskukselta saat tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista sekä Hämeen Järviylängön ja lähikuntien retkeily- ja matkailupalveluista. Luontokeskukselta voit myös vuokrata välineet luonnossa liikkumiseen. Luontokeskuksen tiloista ja toiminnoista vastaa Eerikkilä Sport & Outdoor Resort.
Alueella on ulkoilureittejä, lähiluontoreitteinä Muurahaispolku ja Kurjenpolku sekä pitkät Hämeen Ilvesreitin reittiyhteydet Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, Saaren kansanpuistoon, naapurissa olevaan Eerikkilän urheiluopistoon sekä Lopen Räyskälään. Uimaranta sekä hirsilaavu ja nuotiokehä palvelevat kävijöitä. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista.
Alueen omistajat ovat Forssa, Jokioinen, Humppila, Loppi, Tammela, Ypäjä.
Tiedustelut/palaute: 03/41411
Hämeen luontokeskus: Härkätie 818, 31380 Tammela, puh. 0201 108 273
Kansanpuisto sijoittuu Kaukolan harjulle Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven väliselle kannakselle. Kansanpuisto on ollut jo vuosikymmeniä tunnettu virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikka.
Alueen halki kulkee Tammela-Porras-maantie. Alue on 52 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä. Alueella on upea hiekkaranta ja alueen sisällä kokonainen harjusuppajärvi, Suujärvi. Alue käsittää Saaren kansanpuiston ja sen eteläpuolelle sijoittuvan harjualueen.
Alueella on Lounais-Hämeen pirtti, jossa on ravintola. Alueelle on uimaranta sekä uimala hyppytelineineen, grillipaikkoja, merkittyjä ulkoilureittejä, sauna ja näkötorni. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista. Hämeen Ilvesreitti alkaa kansanpuistosta.
Saaren kansanpuisto Retkipaikalla.
Alueen omistajat ovat Forssa ja Tammela.
Tiedustelut/palaute: 03 41 201 (Tammela), 03 41 411 (Forssa)
Taruksen retkeilyalue on laaja 1000 hehtaarin Padasjoella sijaitseva metsäalue, jolla on useita pieniä järviä ja rantaa on kaikkiaan 11 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehiä, laavu, Evon Ilvesvaellusreitti, kämppä ja sauna. Iso-Tarusjärven pohjoisrannan paikoitusalueella on opastuspaikka.
Alue liittyy Evon valtion retkeilyalueeseen. Alueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki.
Tiedustelut/palaute: 03/621 2310
Alajärvellä Hämeenlinnassa on Tervaniemen ja Soininsaaren muodostama virkistysaluekokonaisuus.
Tervaniemen pinta-ala on 98 hehtaaria ja rantaa on 1,5 kilometriä. Soininsaari on 16 hehtaaria ja rantaa on 2,4 km.
Tervaniemessä on iso hiekkauimaranta, veneranta ja veneiden laskupaikka, kotanuotiopaikka, lentopallokenttä, valaistu 3,5 kilometrin ulkoilutie/latureitti ja Tervaniemen kiertävä ulkoilureitti.
Soininsaari on noin 16 hehtaarin kokoinen luonnontilainen saari Alajärven luoteispäässä. Soininsaaressa on nuotiopaikka ja laavu, ulkoilureitti ja uimapaikka. Tervaniemen rannasta on 3 kilometrin vesimatka Soininsaareen. Kesällä saareen pääsee veneellä. Talvella jäätilanteen niin salliessa retkiluistelureitit ja ladut vedetään Soininsaareen saakka.
Tervaniemen omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Soininsaaren omistavat Hämeenlinna ja Hattula yhdessä.
Tiedustelut/palaute: 03 621 2310 mypalvelupiste@hameenlinna.fi
Torronsuon kansallispuisto sijoittuu Länsi-Tammelaan 2-tien länsipuolelle.
Suokansallispuiston informaatiopiste on Forssa-Somerontien varrella Kiljamon saarekkeella, jossa on lintutorni ja josta alkaa Torronkylän kautta kiertävä ulkoilureitti osana Hämeen Ilvesreittiä pitkospuuosuuksineen.
Talvella suolla on n. 40 km viitoitettuja latuja. Kansallispuisto on 2600 hehtaaria. Torronsuo on erittäin edustava eteläsuomalainen keidassuo. Se on Etelä-Suomen syvimpiä soita ja sen pituus on 13 kilometriä. Se on turvekerrokseltaan Suomen syvimpiä soita, turvetta yli 12 metriä.
Torronsuolla on rikas linnusto. Torronsuo reunametsineen on tärkeä lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana.
Lisätietoja:
Metsähallitus: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi
Hämeen Luontokeskus : 0201 108 273 luontokeskus(at)eerikkila.fi
Virkistysalue on Hämeenlinnassa sijaitseva Valajärveen pistävä luonnontilainen niemi. Alue on 30 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä.
Alueella on paikoitusalue, infotaulu sekä kaksi nuotiopaikkaa ja polusto.
Alueen omistaa Metsähallitus.
Tiedustelut/palaute: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi
Virkistysalue on komea Hattulassa sijaitseva isoon Vanajaan pistävä luonnontilainen niemi.
Alue on 72 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehä, ulkoilureitti, veneiden laskupaikka ja purjehdussatama. Paikoitusalueella on infoa alueesta.
Alueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki.
Tiedustelut/palaute: 03 621 2310
Virkistysalue sijoittuu Hauhonreitille viitoitetun laivareitin varteen Iso-Roineen Painoselälle 3,3 km Hauho-Pälkäne-tieltä.
Alue käsittää kuntien omistuksessa olevat kaksi niemeä kallioisen noin 20 hehtaarin Vähäniemen Painonselän etelä rannalla ja 4 hehtaarin Tohkoonniemen Painonselän pohjoisrannalla. Rantaa alueilla on noin kaksi kilometriä.
Vähäniemen kallioilta ja siellä olevasta näkötornista avautuu kaunis järvimaisema. Vähäniemessä on luonnonsatama veneilijöille. Niemen kärjessä on kaksi poijupaikkaa sekä koukkupaikkoja, nuotiokehä ja kuivakäymälä. Niemen tyvessä on uimaranta.
Alueella on niemen kärjen paikoitusalueeseen yhdistävä ulkoilureitti. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista.
Tohkoonniemessä ei ole toistaiseksi palveluvarustusta. Aluetta voi käyttää perustuen jokamiehen oikeuteen.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Pälkäne, Valkeakoski.
Tiedustelut/palaute: 03 621 2310
