Valitse sivu

Tervetuloa Hämeen virkistysalueyhdistyksen verkkopalveluun. Esittelemme 18 Kanta-Hämeen virkistysaluetta ja niiden palvelut.

Klikkaa kartassa näkyviä punaisia nastoja, niin pääset tutustumaan alueisiin. Voit myös etsiä virkistysalueita nimen mukaan. Paina silloin oikealla vihreää ”Kaikki alueet luettelona” -kuvaketta. Karttaa voi myös zoomata lähemmäksi kohteita –  joko hiiren rullaa vierittämällä tai käyttämällä plusmiinus-työkalua etusivun vasemmassa yläreunassa.

Lisäksi käytössäsi on Hämeen ulkoilukartta -palvelu. Sinne pääset klikkaamalla vihreää palloa.

Hämeen virkistysalueiden ja muidenkin retkikohteiden kertomuksia voit lukea Retkipaikan tarinoista.

Kaikki Suomen virkistysalueyhdistykset löydät täältä.

Virkistäviä luontohetkiä!

INFO

Hämeen virkistysalueyhdistys on toiminut vuodesta 1990. Nykyisin yhdistykseen kuuluu kaikki Kanta-Hämeen maakunnan kunnat.

Kuntajäseniä ovat, Forssa, Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä. Yhdistyksen toiminnassa ovat mukana myös Pälkäne ja Valkeakoski.

Hämeen virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää sekä maakunnan oman väestön että tänne suuntautuvien ihmisten virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia maakunnan luonnon ja maiseman omaleimaisuutta. Yhdistys avustaa maanhankinnassa sekä koordinoi alueiden ja Ilvesreitistön ylläpitoa ja kehittämistä. Alueiden hoidosta ja kehittämisestä vastaa alueen sijaintikunta.

Yhdistyksen tukijäseninä voivat olla Hämeen ulkopuoliset kunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Yhdistys voi ottaa vastaan myös avustuksia ja lahjoituksia.

Seudulliset virkistysalueet ovat kuntien yhteisomistuksessa. Jokaisella alueella on erilainen omistuspohja, mutta kaikkien toiminnassa mukana olevien kuntien asukkailla on käyttöoikeus kaikkiin alueisiin.

Valtion maanhankinta-avustus välittyy alueostoihin virkistysalueyhdistyksen kautta. Yhdistyksen kautta kunnat ovat yhteistyössä hankkineet kaikkiaan 18 kaupalla 200 hehtaaria rantamaata ja 20 kilometriä rantaa.

Virkistysalueyhdistys toimii Hämeen liiton yhteydessä.

Yhdistyksen osoite on
Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna
puhelin 050 375 3218
Sähköpostiosoite: hameenvirkistysalueyhdistys(at)gmail.com

Avaa alueen oma sivu»
Ahveniston ulkoilu ja luonnonsuojelualue
1 joulukuun2013

Ahveniston ulkoilualue Hämeenlinnassa on kaupungin länsilaidalla sijaitseva kaunis ja arvokas harjualue, jonka ytimenä on 64 hehtaarin luonnonsuojelualue.

Aluekokonaisuus käsittää 210 hehtaaria ja Ahveniston harjusuppajärven rantaa on 2,5 kilometriä.

Alueella on hiekkaranta, merkityt kuntoilu- ja ulkoilureitit, kuntotelineet, nuotiokehä, luontopolku, lentopallokenttä, sauna, kahvila. Alue on käytössä kesät talvet.

Tiedustelut/palaute: 03 6212310

ahvenisto

Avaa alueen oma sivu»
Aulangon ulkoilu- ja luonnonsuojelualue
18 marraskuun2013

Aulangon ulkoilualue Hämeenlinnassa on kaupungin itälaidalla sijaitseva kaunis ja arvokas luonnonalue ja kansanpuisto, jonka ytimenä on 160 hehtaarin luonnonsuojelualue.

Aluekokonaisuus käsittää 428 hehtaaria ja rantaa on 4,5 kilometriä.

Alueella on uimaranta, kotanuotiokehä, merkityt kuntoilu- ja ulkoilureitit, kuntoteline, lentopallokenttä, ulkoilumaja, kahvila, näkötorni.

Alue on käytössä kesät talvet. Ulkoilualueen omistaa Hämeenlinna, ja luonnonsuojelualueen Metsähallitus.

Tiedustelut/palaute: 03 621 2310 (Hämeenlinna) 0206 39 5270 (Metsähallitus)

aulanko2

Avaa alueen oma sivu»
Evon valtion retkeilyalue

Evon valtion retkeilyalue

Tuulos-Padasjoki-kantatien varrella

21 lokakuun2013

Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeenlinnassa Tuulos-Padasjoki-kantatien varrella.

Se on noin 4 500 hehtaarin metsäalue, jolla on runsaasti pieniä järviä ja lampia. Alue on Teijon retkeilyalueen ohella toinen Etelä-Suomen valtion retkeilyalueista.

Alueella on hyvä ulkoilureitistö, joka on osa Ilvesvaellusta -reitistöä. Ulkoilureitistöt jatkuvat Padasjoen puolelle, jossa on Hämeenlinnan kaupungin metsä- ja retkeilyalue.

Alueella on virkistyskalastusalue, kämppämajoitusta, laavuja, nuotiopaikkoja ja asuntovaunupaikkoja. Evokeskus palvelee kävijöitä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen yhteydessä.

Alueesta on saatavissa 1:20 000 Ilvesvaelluksen ulkoilukartta.

Aluetta hoitavat:
Metsähallitus: 0206 39 5270, sisasuomi(at)metsa.fi

Opetusmetsän alue: Hämeen ammattikorkeakoulu hamk/evo

Taruksen alue: Hämeenlinnan kaupunki p. 03 621 2310

 

 

evo-vasen

evo-oikea

Avaa alueen oma sivu»
Hietasalon virkistysalue

Hietasalon virkistysalue

Lammin Kuohijärvi, Hämeenlinna

21 syyskuun2013

Virkistysalue sijoittuu Lammin Kuohijärvelle. Alue käsittää kuntien omistuksessa oleva 39 hehtaarin saariryhmän Hietasalonsaaren, Kolusaaren, Kaiturin ja Pukaluodot sekä 3 venerantaa. Rantaa on noin kaikkiaan 8 kilometriä.

Hietasalo on saarista suurin 34 hehtaaria. Se on monimuotoinen mäntyvaltaisia ja kuusivaltaisia metsiä käsittävä. Hietasalossa on upeita kallioita varsinkin saaren pohjoisosassa. Saaren eteläosassa on lähes 30 metriä korkea kallioharjanne, jolla on näköalapaikka. Saaren itäosassa on mielenkiintoinen suo, jolla on pitkospuut. Saaren halki kulkee pituussuunnassa ulkoilureitti.

Hietasalossa on neljä tukikohtaa, joissa on nuotiokehät. Näistä päätukikohta sijoittuu saaren länsirannalle vastapäätä Hietasalon portin mannerrantaa, jossa on paikoitusalue ja infotaulu sekä veneenlaskupaikka. Päätukikohdassa on myös uimaranta, laituri, kuivakäymälä ja telttailupaikka.

Kaiturin Pukaluotojen saariryhmä on Kuohijärven poikkikulkevan vedenalaisen harjun osa. Kaiturissa on nuotiokehä sekä hyvä hiekkainen uimaranta. Kaiturin luonto on rehevää lehtomaista harjumetsää.

Kulkuyhteydet:

Venerannat Kuohijärven länsirannalla, Hietasalon portti (vesimatka 0.8 km), Avusranta (vesimatka 3 km) ja itärannalla Vähä-Evon ranta (vesimatka 3 km).

Venerannoissa on kevyen veneen laskupaikka. Avusrannassa on mahdollisuus veneen säilytykseen, Hietasalon portin rannassa säilytys on kielletty.

Lisäksi saareen on kulku Pöystilän täysihoitolasta, jossa on vuokrattavissa soutuvene, puh 6335526.

Kuohijärvi on paikoitellen kivinen. Kiviä ei ole merkitty. Veneellä liikkuminen edellyttää varovaisuutta. Vastuu vesillä liikkumisesta on veneenkäyttäjällä. Venerannoissa on paikoitusalueet sekä infotaulut karttoineen, Hietasalonportin rannassa on lisäksi lähde ja jätepiste.

Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Janakkala ja Pälkäne

Tiedustelut/palaute: 03/621 2310

hietasalo

Avaa alueen oma sivu»
Hämeen virkistysalueyhdistys

Komion-Luutasuonharjun suojelualue

Luutasuonharju, Loppi

27 elokuun2013

Komion luonnonsuojelualue Lopella sijoittuu Luutasuonharjulle Räyskälästä itään.

Alueelle pääsee joko Räyskälästä tai Lopen ja Pilpalan väliseltä tieltä. Alue on luonnonsuojelualuetta. johon sisältyy upea harjuselänne ja siihen rajoittuva Luutasuo.

Alueella on Poronpolun merkitty ulkoilureitti sekä luontopolku Luutasuon samo, jotka ovat osa Hämeen Ilvesreittiä.

Alueen omistaa Metsähallitus.

Lisätietoja: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi

Hämeen Luontokeskus

komionluutasuonharju

Avaa alueen oma sivu»
Lammassaaren virkistysalue

Lammassaaren virkistysalue

Heinun lahti, Hämeenlinna ja Hattula

27 heinäkuun2013

Virkistysalue sijoittuu Ison Vanajanselän eteläosaan Heinun lahdelle Hattulan ja Hämeenlinnan alueelle.

Alue käsittää kuntien ja valtion omistuksessa olevan kahden hehtaarin lehtomaisen saaren, jolla on puoli kilometriä luonnonrantaa. Alueelle pääsee veneellä, joskin rantautumista isommalla veneellä ei suositella kivikkoisuuden vuoksi.

Saareen ei ole merkittyjä viitoituksia. Veneellä liikkuminen edellyttää varovaisuutta. Vastuu vesillä liikkumisesta on veneenkäyttäjällä.

Saaressa on varsinkin keväällä upea kukkaloisto mm. valko- ja keltavuokkoja.

Tukikohdassa on nuotiokehä ja laituri sekä saaren kiertävä ulkoilureitti. Lähin veneenlaskupaikka on Hämeenlinnan virkistysalueella Vanajan rannassa.

Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hattula, Janakkala sekä Metsähallitus.

Tiedustelut ja palaute: 03 621 2310

lammassaari

 

Avaa alueen oma sivu»
Liesjärven kansallispuisto

Liesjärven kansallispuisto

Onkimaanjärvi, Tammela

27 kesäkuun2013

Liesjärven kansallispuisto sijoittuu 2-tien varteen Tammelaan ja Onkimaanjärvelle.

Se on nykyisin 1990 hehtaarin kokoinen ja siellä on rantaa 30 kilometriä.

Alueella on jykeviä vanhoja metsiä sekä kaunista harjumaastoa muun muassa pienoispunkaharjuksi kutsuttu Kyynäränharju.

Puistossa on hyvä ulkoilureittivarustus, telttailupaikka ja nuotiokehiä. Alueen reitit ovat osa Hämeen Ilvesreittiä.

Alueella sijaitsee Korteniemen perinnetila, jossa kesäisin voi tutustua 1910-luvun metsänvartijatilan elämään.

Lisätietoja: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi
Hämeen Luontokeskus
Liesjärvi
liesjarvi-vasen

liesjarvi-oikea

 

Avaa alueen oma sivu»
Mallinkaistenjärven virkistysalue
28 toukokuun2013

Virkistysalue on Janakkalassa sijaitseva jylhä Mallinkaisten itärannalle sijoittuva rannaltaan rikkonainen luonnonalue.

Alue on 151 hehtaaria ja sillä on rantaa 6,5 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehä, keittopaikka ja sauna. Järven länsirannalla on pienempi virkistysalue, jossa on kunnan leirikeskus ja uimaranta.

Alueen omistaa Janakkalan kunta

Tiedustelut/palaute: 03/68011

mallinkaistenjarvi

Avaa alueen oma sivu»
Mäntysaaren virkistysalue

Mäntysaaren virkistysalue

Hauhonselän eteläosa, Hämeenlinna

28 huhtikuun2013

Virkistysalue sijoittuu Hauhonselän eteläosaan Hauhon taustaan Hämeenlinnan alueelle.

Alue käsittää 2 hehtaarin metsäisen saaren, jolla on puoli kilometriä luonnonrantaa. Alue on veneilyyn hyvin sopiva luonnonsatama. Saari ei sijoitu viitoitetun venereitin varrelle ja vastuu vesillä liikkumisesta ja rantautumisesta on veneenkäyttäjällä.

Saaressa on kaksi nuotiokehää, uimaranta, venepoijut ja saaren kiertävä ulkoilureitti. Lähin veneenlaskupaikka on Alvettulan kylässä.

Alueen rakenteiden ja hoidon suunnittelu on tehty EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella. Mäntysaaren luonto on erityisen arvokas ja virkistysalueella on tärkeä merkitys rantojensuojelukohteena ja Hauhonselän selkävesien ranta- ja metsäluontoa edustavana saarikohteena.

Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hausjärvi, Hattula, Janakkala, Pälkäne ja Valkeakoski.

Alue on hankittu kuntien omistukseen vuonna 2003 EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella.

Mäntysaaren virkistysalue

Mäntysaari luontokohteena Hauhonselällä

Hauhonselkä on isohko (2110 hehtaaria) Hauhon reittiin kuuluva järvi, joskin varsinainen reitti ja veden virtaus kulkee selän pohjoispään erillisen lahden kautta, joten Hauhonselkä on tavallaan erillinen ”umpilisäke”.

Poikkeuksellista näinkin suurelle on sen mataluus ja tasaisuus. Syvin kohta on vain yhdeksän metriä ja suuri osa järvestä on tätä 5-9 metrin vyöhykettä.

Hauhonselkä sijaitsee Etelä-Hämeen rehevillä mailla, joten on ymmärrettävää, että järvi on melko sameavetinen. Sameus aiheutuu kuitenkin savensekaisuudesta – hienojakoinen savi sekoittuu veteen saaden aikaan tämän ns. savisameuden, mitä korostaa järven mataluudesta johtuva sekoittumisherkkyys. Sameus on siis luontaista eikä järvi erilaisten mittausten mukaan ole erityisen saastunut tai rehevöitynytkään, vaan pikemminkin veden tilaltaan hyvä, luontaisesti keski- tai runsasravinteinen järvi. Hauhonselän keski- ja pohjoisosa on avoin, ”selkämäinen” kun taas eteläosassa on runsaammin saaria.

Hauhonselän saarisessa eteläosassa sijaitsee parin hehtaarin kokoinen Mäntysaari. Saari on matalahko nousten vain noin 10 metriä Hauhonselän yläpuolelle ja maaperältään pääosin mannerjäätikön kerrostamaa kivistä moreenia.

Mäntysaaren kasvillisuus on enimmäkseen kuivan ja tuoreen kankaan kasvillisuutta siten että kuivempi kasvillisuus keskittyy saaren mäntyvaltaiseen, aurinkoiseen etelärinteeseen ja tuoreempi kasvillisuus pohjoisosan kuusi- ja lehtipuuvaltaisiin metsiin. Paikoin alueen kasvillisuudessa on rehevämpi, lehtomainenkin leima, mistä kertoo mm. käenkaalin runsaus sekä etenkin taikinamarjapensaat, vaikkakaan varsinaisia lehtoja saarella ei ole.

Mäntysaaren luonnossa näkyy hyvin saarten usein hieman erilainen maankäyttö ja metsänhoito. Aiemmin yleiseen tapaan saarta on todennäköisesti käytetty karjan kesälaitumena, mikä näkyy paikoin kasvillisuudessa, joskin laidunnuksen merkit ovat häviämässä.

Viimeisten vuosikymmenen aikana saarella on harjoitettu metsänhoitoa, kuitenkin varsin varovaisesti verrattuna metsien yleiseen käsittelyyn. Siksi saarelle lienee tehty vain lieviä harvennus- ja väljennyshakkuita, joiden seurauksena saari on varsin runsaspuustoinen.

Erityisen komeita ovat saaren keskiosan todennäköisesti runsaasti yli satavuotiaat männyt, joita normaalisti hoidetuista metsissä ei juuri tapaa. Poikkeuksellista on myös saaren sekapuustoisuus. Runsas nuoren ja nuorehkon lehtipuuston määrä on myös seurausta varovaisesta metsänhoidosta.

Viime vuosikymmenien vallitsevien metsänhoito-oppien mukaan suurin osa lehtipuustosta pyrittiin poistamaan harvennuksissa ja perkauksissa toivotumpien havupuiden tieltä. Lisäksi alueen runsaassa lehtipuustossa todennäköisesti näkyy saarille luonteenomainen vähäisempi hirvilaidunnus, mikä on osaltaan viime vuosikymmeninä lisääntyneen hirvikannan myötä estänyt lehtipuuston, etenkin haavan ja pihlajan, varttumista.

Mäntysaaren keski- ja pohjoisosien metsät ovat tästä syystä sekapuustoisia ja kerroksellisia – puita on monenlaisia ja monen kokoisia. Kulkijan silmään metsä saattaa olla ryteikköisen ja hoitamattoman näköistä, mutta esim. linnuille ja monille muille eläinlajeille tämänkaltainen monimuotoinen metsä on viihtyisä, joskaan ei ihmisen taloudellisiin tarkoituksiin paras mahdollinen. Mäntysaaren rannat ovat kivikkoisia ja rantakasvillisuudeltaan niukkia eli ympäröivä metsä ulottuu rantaan asti. Etenkin matalan vedenkorkeuden aikaan esim. saaren luoteiskärjessä voi kasvaa enemmänkin rantakasveja.

Tiedustelut/palaute: 03/ 621 2310

Mäntysaaren virkistysalue

Mäntysaari projekti on rahoitettu EU:n tavoite 2 -ohjelman rahoituksella.

mantysaarenvirkistysalue

Avaa alueen oma sivu»
Pääjärven virkistysalue

Pääjärven virkistysalue

Pääjärvi, Loppi ja Hämeenlinna

28 maaliskuun2013

Virkistysalue sijoittuu Hämeen Härkätien varteen Pääjärvelle Lopen ja Hämeenlinnan alueelle.

Alue käsittää kuntien omistuksessa olevan 20 hehtaarin harjualueen Pernnunnummen pohjoislaidassa, jolla on noin kilometri hiekkapohjaista luonnonrantaa. Alue liittyy laajempaan noin 70 hehtaarin harjualueeseen, jolla on yli neljä kilometriä rantaa sekä upeita harjuselänteitä.

Ulkoilureittejä on kaksi 1,5 km ja 4,5 km. Tukikohtia on kaksi, toisella nuotiokehä ja uimaranta sekä toisella hirsilaavu ja nuotiokehä. Molemmissa tukikohdissa on kuivakäymälä.

Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista. Hämeen Ilvesreitin Härkätien reitti kulkee alueen halki.

Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa, Hattula, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Ypäjä sekä laajemman alueen osalta UPM OY.

Tiedustelut/palaute: 03/621 2310

paajarvi

Avaa alueen oma sivu»
Ruostejärven virkistysalue

Ruostejärven virkistysalue

Ruostejärvi ja Leppilampi, Tammela

28 helmikuun2013

Virkistysalue sijoittuu Hämeen Härkätien varteen Ruostejärvelle ja Leppilammelle Tammelan kunnan alueelle.

Alue käsittää kuntien omistuksessa olevan 60 hehtaarin upean harjualueen, jolla on noin 2,3 kilometriä hiekkapohjaista luonnonrantaa. Alueella on myös upea avohiekkaranta.

Hämeen luontokeskus sijaitsee Hämeen Härkätien varrella Tammelassa. Hämeen luontokeskukselta saat tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista sekä Hämeen Järviylängön ja lähikuntien retkeily- ja matkailupalveluista. Luontokeskukselta voit myös vuokrata välineet luonnossa liikkumiseen. Luontokeskuksen tiloista ja toiminnoista vastaa Eerikkilä Sport & Outdoor Resort.

Alueella on ulkoilureittejä, lähiluontoreitteinä Muurahaispolku ja Kurjenpolku sekä pitkät Hämeen Ilvesreitin reittiyhteydet Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, Saaren kansanpuistoon, naapurissa olevaan Eerikkilän urheiluopistoon sekä Lopen Räyskälään. Uimaranta sekä hirsilaavu ja nuotiokehä palvelevat kävijöitä. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista.

Alueen omistajat ovat Forssa, Jokioinen, Humppila, Loppi, Tammela, Ypäjä.

Tiedustelut/palaute: 03/41411

Hämeen luontokeskus: Härkätie 818, 31380 Tammela, puh. 0201 108 273

ruostejarvi

Avaa alueen oma sivu»
Saaren kansanpuisto

Saaren kansanpuisto

Kaukolan harju, Tammela

28 tammikuun2013

Kansanpuisto sijoittuu Kaukolan harjulle Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven väliselle kannakselle. Kansanpuisto on ollut jo vuosikymmeniä tunnettu virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikka.

Alueen halki kulkee Tammela-Porras-maantie. Alue on 52 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä. Alueella on upea hiekkaranta ja alueen sisällä kokonainen harjusuppajärvi, Suujärvi. Alue käsittää Saaren kansanpuiston ja sen eteläpuolelle sijoittuvan harjualueen.

Alueella on Lounais-Hämeen pirtti, jossa on ravintola. Alueelle on uimaranta sekä uimala hyppytelineineen, grillipaikkoja, merkittyjä ulkoilureittejä, sauna ja näkötorni. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista. Hämeen Ilvesreitti alkaa kansanpuistosta.

Saaren kansanpuisto Retkipaikalla.

Alueen omistajat ovat Forssa ja Tammela.

Tiedustelut/palaute: 03 41 201 (Tammela), 03 41 411 (Forssa)

saarenkp

Avaa alueen oma sivu»
Taruksen retkeilyalue

Taruksen retkeilyalue

Evo, Padasjoki

28 joulukuun2012

Taruksen retkeilyalue on laaja 1000 hehtaarin Padasjoella sijaitseva metsäalue, jolla on useita pieniä järviä ja rantaa on kaikkiaan 11 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehiä, laavu, Evon Ilvesvaellusreitti, kämppä ja sauna. Iso-Tarusjärven pohjoisrannan paikoitusalueella on opastuspaikka.

Alue liittyy Evon valtion retkeilyalueeseen. Alueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki.

Tiedustelut/palaute: 03/621 2310

tarus

 

Avaa alueen oma sivu»
Tervaniemen ja Soininsaaren ulkoilualue

Tervaniemen ja Soininsaaren ulkoilualue

Alajärvi, Hämeenlinna

18 joulukuun2012

Alajärvellä Hämeenlinnassa on Tervaniemen ja Soininsaaren muodostama virkistysaluekokonaisuus.

Tervaniemen pinta-ala on 98 hehtaaria ja rantaa on 1,5 kilometriä. Soininsaari on 16 hehtaaria ja rantaa on 2,4 km.

Tervaniemessä on iso hiekkauimaranta, veneranta ja veneiden laskupaikka, kotanuotiopaikka, lentopallokenttä, valaistu 3,5 kilometrin ulkoilutie/latureitti ja Tervaniemen kiertävä ulkoilureitti.

Soininsaari on noin 16 hehtaarin kokoinen luonnontilainen saari Alajärven luoteispäässä. Soininsaaressa on nuotiopaikka ja laavu, ulkoilureitti ja uimapaikka. Tervaniemen rannasta on 3 kilometrin vesimatka Soininsaareen. Kesällä saareen pääsee veneellä. Talvella jäätilanteen niin salliessa retkiluistelureitit ja ladut vedetään Soininsaareen saakka.

Tervaniemen omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Soininsaaren omistavat Hämeenlinna ja Hattula yhdessä.

Tiedustelut/palaute: 03 621 2310 mypalvelupiste@hameenlinna.fi

tervaniemi

soininsaari

Avaa alueen oma sivu»
Torronsuon kansallispuisto

Torronsuon kansallispuisto

Kakkostien itäpuoli, Tammela

28 marraskuun2012

Torronsuon kansallispuisto sijoittuu Länsi-Tammelaan 2-tien länsipuolelle.

Suokansallispuiston informaatiopiste on Forssa-Somerontien varrella Kiljamon saarekkeella, jossa on lintutorni ja josta alkaa Torronkylän kautta kiertävä ulkoilureitti osana Hämeen Ilvesreittiä pitkospuuosuuksineen.

Talvella suolla on n. 40 km viitoitettuja latuja. Kansallispuisto on 2600 hehtaaria. Torronsuo on erittäin edustava eteläsuomalainen keidassuo. Se on Etelä-Suomen syvimpiä soita ja sen pituus on 13 kilometriä. Se on turvekerrokseltaan Suomen syvimpiä soita, turvetta yli 12 metriä.

Torronsuolla on rikas linnusto. Torronsuo reunametsineen on tärkeä lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana.

Lisätietoja:

Metsähallitus: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi

Hämeen Luontokeskus : 0201 108 273 luontokeskus(at)eerikkila.fi

Torronsuo

torronsuo-ulkoilureitti

Avaa alueen oma sivu»
Valajärven Puhinniemen virkistysalue

Valajärven Puhinniemen virkistysalue

Valajärvi, Hämeenlinna

28 lokakuun2012

Virkistysalue on Hämeenlinnassa sijaitseva Valajärveen pistävä luonnontilainen niemi. Alue on 30 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä.

Alueella on paikoitusalue, infotaulu sekä kaksi nuotiopaikkaa ja polusto.

Alueen omistaa Metsähallitus.

Tiedustelut/palaute: 0206 39 5270 sisasuomi(at)metsa.fi

valajarvipuhinniemi

Avaa alueen oma sivu»
Vanajaniemen virkistysalue
28 syyskuun2012

Virkistysalue on komea Hattulassa sijaitseva isoon Vanajaan pistävä luonnontilainen niemi.

Alue on 72 hehtaaria ja sillä on rantaa 3 kilometriä. Alueella on uimaranta, nuotiokehä, ulkoilureitti, veneiden laskupaikka ja purjehdussatama. Paikoitusalueella on infoa alueesta.

Alueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki.

Tiedustelut/palaute: 03 621 2310

vanajanniemi

Avaa alueen oma sivu»
Vähäniemen ja Tohkoon virkistysalue

Vähäniemen ja Tohkoon virkistysalue

Isoroineen Painoselkä

28 elokuun2012

Virkistysalue sijoittuu Hauhonreitille viitoitetun laivareitin varteen Iso-Roineen Painoselälle 3,3 km Hauho-Pälkäne-tieltä.

Alue käsittää kuntien omistuksessa olevat kaksi niemeä kallioisen noin 20 hehtaarin Vähäniemen Painonselän etelä rannalla ja 4 hehtaarin Tohkoonniemen Painonselän pohjoisrannalla. Rantaa alueilla on noin kaksi kilometriä.

Vähäniemen kallioilta ja siellä olevasta näkötornista avautuu kaunis järvimaisema. Vähäniemessä on luonnonsatama veneilijöille. Niemen kärjessä on kaksi poijupaikkaa sekä koukkupaikkoja, nuotiokehä ja kuivakäymälä. Niemen tyvessä on uimaranta.

Alueella on niemen kärjen paikoitusalueeseen yhdistävä ulkoilureitti. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista.

Tohkoonniemessä ei ole toistaiseksi palveluvarustusta. Aluetta voi käyttää perustuen jokamiehen oikeuteen.

Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Pälkäne, Valkeakoski.

Tiedustelut/palaute: 03 621 2310

vahaniemi

Avaa alueen oma sivu»
Kaikki aluetyypit Kaikki sijainnit Arvostelut

Virkistysalueet ja -reitit