Virkistysalue sijoittuu Hauhonselän eteläosaan Hauhon taustaan Hämeenlinnan alueelle.
Alue käsittää 2 hehtaarin metsäisen saaren, jolla on puoli kilometriä luonnonrantaa. Alue on veneilyyn hyvin sopiva luonnonsatama. Saari ei sijoitu viitoitetun venereitin varrelle ja vastuu vesillä liikkumisesta ja rantautumisesta on veneenkäyttäjällä.
Saaressa on kaksi nuotiokehää, uimaranta, venepoijut ja saaren kiertävä ulkoilureitti. Lähin veneenlaskupaikka on Alvettulan kylässä.
Alueen rakenteiden ja hoidon suunnittelu on tehty EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella. Mäntysaaren luonto on erityisen arvokas ja virkistysalueella on tärkeä merkitys rantojensuojelukohteena ja Hauhonselän selkävesien ranta- ja metsäluontoa edustavana saarikohteena.
Alueen omistajat ovat Hämeenlinna, Hausjärvi, Hattula, Janakkala, Pälkäne ja Valkeakoski.
Alue on hankittu kuntien omistukseen vuonna 2003 EU:n tavoite 2 -ohjelman projektirahoituksella.
Mäntysaari luontokohteena Hauhonselällä
Hauhonselkä on isohko (2110 hehtaaria) Hauhon reittiin kuuluva järvi, joskin varsinainen reitti ja veden virtaus kulkee selän pohjoispään erillisen lahden kautta, joten Hauhonselkä on tavallaan erillinen ”umpilisäke”.
Poikkeuksellista näinkin suurelle on sen mataluus ja tasaisuus. Syvin kohta on vain yhdeksän metriä ja suuri osa järvestä on tätä 5-9 metrin vyöhykettä.
Hauhonselkä sijaitsee Etelä-Hämeen rehevillä mailla, joten on ymmärrettävää, että järvi on melko sameavetinen. Sameus aiheutuu kuitenkin savensekaisuudesta – hienojakoinen savi sekoittuu veteen saaden aikaan tämän ns. savisameuden, mitä korostaa järven mataluudesta johtuva sekoittumisherkkyys. Sameus on siis luontaista eikä järvi erilaisten mittausten mukaan ole erityisen saastunut tai rehevöitynytkään, vaan pikemminkin veden tilaltaan hyvä, luontaisesti keski- tai runsasravinteinen järvi. Hauhonselän keski- ja pohjoisosa on avoin, ”selkämäinen” kun taas eteläosassa on runsaammin saaria.
Hauhonselän saarisessa eteläosassa sijaitsee parin hehtaarin kokoinen Mäntysaari. Saari on matalahko nousten vain noin 10 metriä Hauhonselän yläpuolelle ja maaperältään pääosin mannerjäätikön kerrostamaa kivistä moreenia.
Mäntysaaren kasvillisuus on enimmäkseen kuivan ja tuoreen kankaan kasvillisuutta siten että kuivempi kasvillisuus keskittyy saaren mäntyvaltaiseen, aurinkoiseen etelärinteeseen ja tuoreempi kasvillisuus pohjoisosan kuusi- ja lehtipuuvaltaisiin metsiin. Paikoin alueen kasvillisuudessa on rehevämpi, lehtomainenkin leima, mistä kertoo mm. käenkaalin runsaus sekä etenkin taikinamarjapensaat, vaikkakaan varsinaisia lehtoja saarella ei ole.
Mäntysaaren luonnossa näkyy hyvin saarten usein hieman erilainen maankäyttö ja metsänhoito. Aiemmin yleiseen tapaan saarta on todennäköisesti käytetty karjan kesälaitumena, mikä näkyy paikoin kasvillisuudessa, joskin laidunnuksen merkit ovat häviämässä.
Viimeisten vuosikymmenen aikana saarella on harjoitettu metsänhoitoa, kuitenkin varsin varovaisesti verrattuna metsien yleiseen käsittelyyn. Siksi saarelle lienee tehty vain lieviä harvennus- ja väljennyshakkuita, joiden seurauksena saari on varsin runsaspuustoinen.
Erityisen komeita ovat saaren keskiosan todennäköisesti runsaasti yli satavuotiaat männyt, joita normaalisti hoidetuista metsissä ei juuri tapaa. Poikkeuksellista on myös saaren sekapuustoisuus. Runsas nuoren ja nuorehkon lehtipuuston määrä on myös seurausta varovaisesta metsänhoidosta.
Viime vuosikymmenien vallitsevien metsänhoito-oppien mukaan suurin osa lehtipuustosta pyrittiin poistamaan harvennuksissa ja perkauksissa toivotumpien havupuiden tieltä. Lisäksi alueen runsaassa lehtipuustossa todennäköisesti näkyy saarille luonteenomainen vähäisempi hirvilaidunnus, mikä on osaltaan viime vuosikymmeninä lisääntyneen hirvikannan myötä estänyt lehtipuuston, etenkin haavan ja pihlajan, varttumista.
Mäntysaaren keski- ja pohjoisosien metsät ovat tästä syystä sekapuustoisia ja kerroksellisia – puita on monenlaisia ja monen kokoisia. Kulkijan silmään metsä saattaa olla ryteikköisen ja hoitamattoman näköistä, mutta esim. linnuille ja monille muille eläinlajeille tämänkaltainen monimuotoinen metsä on viihtyisä, joskaan ei ihmisen taloudellisiin tarkoituksiin paras mahdollinen. Mäntysaaren rannat ovat kivikkoisia ja rantakasvillisuudeltaan niukkia eli ympäröivä metsä ulottuu rantaan asti. Etenkin matalan vedenkorkeuden aikaan esim. saaren luoteiskärjessä voi kasvaa enemmänkin rantakasveja.
Tiedustelut/palaute: 03/ 621 2310
Mäntysaari projekti on rahoitettu EU:n tavoite 2 -ohjelman rahoituksella.
